Meidän kesäjuttuja

Kesä on jo pitkällä ja edellinen kirjoitukseni on ajalta, jolloin kesälomamme oli vasta alkamassa. Tähän väliin on mahtunut vaikka ja mitä. Automatka Italiaan, Finnlinesilla Travemundeen ja siitä alas kohti Italian Rivieraa, Liguriaa. Siellä vanhempieni mökki Levin korkeudella vuorella, metsän siimeksessä. Tuhannet ajetut kilometrit ja kaikki ihanat ihmiset, joiden kanssa vietimme aikaa kolmen viikon reissullamme tekivät reissusta iki-ihanan ja muistoisen. Kaikki meni hyvin, pysyimme terveinä, ainoastaan autosta poksahti jokin osa, mutta sekin saatiin korjattua muutamassa päivässä.

Mökki ei edes sijaitse suoraan tien vierellä, vaan sinne oli pujahdettava naapurin palstan kautta vähän salaa tai sitten käveltävä pidemmältä läpi villin satumetsän!

Huh huh, oltiin onneksi ja onneksi autoliiton plus jäseniä ja saatiin auto suht kivuttomasti korjaamolla. Sijaisautoa ei sitten enää saatukkaan, mutta siitä sitten toisella kertaa enemmän.

Ensimmäinen naamakuva ikinä! Tietenkin babyn varjossa..

Luonto oli niin erilaista, runsasta, villiä ja eksoottista. Kun Suomessa vasta heräiltiin kasvukauteen niin täällä viikunat, persikat ja pavut jo kypsyttelivät. I-H-A-N-A-A !! Kuvassa villiä timjamia, sitä puski läpi kaikkialta.

Terassimaisemia mökiltä. Aamuisin kun aurinko vasta pilkisteli vuorten takaa, kuului metsästä mitä ihmeellisimpiä ääniä. Mahdollisesti ne olivat dinosauksia. Jurassic Park kävi mielessä. Todennäköisesti asialla olivat kuitenkin villisiat ja vuohet, jotka laidunsivat vapaana rinteillä.

Tunnelmaa kohillaan. Ja mikä laakeripensas! Iltaisin kun aurinko laski ja tuli pimeää (kymmeneltä oli jo pilkkopimeää) paikalle saaapuivat tulikärpäset. Todellinen satumetsä siis, Keijujen ratsujen kera!

Reissusta, ehkä vielä joskus paremmalla ajalle enemmän tarinoita. Vaikeaa löytää juuri niitä oikeita kuvia tuhansien joukosta. Ja maitsemattahan ovat ne kaikki muut ihanat paikat, joissa vierailimme. :)

Kolea alkukesä koitui meidän perhaaksemme. Lomamatkamme nimittäin ajoittui kesäkuulle ja palauduttuamme reissusta puutarhamme kukoisti kaikkine rikkaruohoineen.<3

Pienten lasten kanssa aika menee usein melkoista vauhtia, eikä siinä meinaa aina pysyä perässä. Esikoinen täytti juuri kolme vuotta ja hänen elämänsä täyttyy tällä hetkellä itsenäistymisestä, rajojen ja omien ihanien asioiden etsimisestä. Samalla kun kuopuksemme 8kk koheltaa pää edellä uusiin asioihin, taputtaa innoissaan siskon sirkukselle tai herkkupalalle, jonka on onnistunut itse suuhensa laittamaan.

Puolisoni vaihtoi yllättäen työpaikkaa ja tastä johtuen perheellemme siunaantui ylimääräinen lomaviikko. Tämän vietimme kotona ylimääräisestä ajasta kiitollisina ja väsyneinä. Saimme nimittäin eteisremontin viimeistelyä vaille valmiiksi. Reilut kaksi neliötä lisää tilaa avaamalla seinän joka näkyy kuvassa. Saimme myös raikkaan valkeat seinät, vaatekaapin peiliovilla ja Marimekon ihanan tapetin. Tämä oli viimeinen asuinkerroksemme tila, jota emme olleet vielä remontoinneet. Voitte kuvitella kaksi ja puoli vuota siihen meni. Tunne on mahtava, jopa voimaannuttava. Vaikkakin uhrasimme tähän useammat yöunet. ;)

Before:

Jälkeen:

Olemme onnekkaita tukiverkostamme. Saimme remonttiin paljon apua ja ihanat naapurimme pitivät kanoistamme hyvää huolta kun reissuilimme. Myös koiristamme huolehdittiin lähipiirissä. Esikoisen Pinkit 3-vuotis synttärit vedettiin kunnialla läpi, vaikka pikkusiskolla oli samaan aikaan vauvarokko. Lähes viikon mittainen korkea kuume veti voimia koko perheeltä, mutta apujoukkojen ansiosta tästäkin selvittiin.

Pikkulapsiperheen arki ei välttämättä ole aina niin herkkua, varsinkin jos tekemisiä kasaantuu ja ollaan väsyneitä, silloin on vaikea olla diplomaattinen, järkevä kasvattaja ja puoliso..Onneksi nämä hetket ovat ohimeneviä ja kun katsoo asioita levänneenä ja kylläisenä ei voi muuta kun olla kiitollinen juuri siitä mitä on -kaikkine kupruineen ja saateenkaaren väreineen.

Peace and love!