torstai 27. helmikuuta 2014

Siemenet itää HYVIN!

Reilu viikko sitten istutetut siemenet kasvaa ja kasvaakin todella kivasti. Tämä akvaarion uusiokäyttö tuntuu olevan kovin mieluinen kasvupaikka pienille taimilleni. Kertaakaan en ole istutuksen jälkeen vielä kastellut. Akvaariossa/kasvihuoneessa silti todella kostea ilma. Yleensä juuri tämä kastelu on ollut haasteellista taimien ollessa vielä ihan minejä. Varmaan viikonloppuna kokeilen onnistuisiko kastelu ala kautta jos laskisin hieman vettä lecamurskeeseen.
Mutta nyt siis itse pääasiaan!
Latva-artisokat tosin ovat niin räjähdysmäisessä kasvussa, joten niiden kimppuun no hyökättävä jo tulevana viikonloppuna. Ainakaan vielä tämän kasvatus ei ole tuottanut ongelmia. Sanotaan nimittäin tämän olevan todella haastava kasvatettava. Tiedetään, sadon tuottaminenhan se varmasti hankalinta on, mutta ennen lämpimämpiä ilmoja nautiskelen näistä tukevan näköisistä hyvin kasvavista tulevaisuuden herkuista, siis mukavasta kasvuunlähdöstä.





Sitruunaruoho lähti myös kivasti kasvamaan, vaikka pussissa itävyys oli merkitty vain 35%, mutta kyllä siemenistä varmasti vähintään puolet ovat itäneet.




Korianteri antoi himan odottaa itseään, mutta tarkistettuani pussin itämisaika olikin 10-15 päivää, joten ei hätää, täytyy vain malttaa. Ja nyt kun kerran ovat kasvuun lähteneet nousevatkin ylös todella vauhdilla..tästä koituukin pian ongelmia jos varret eivät ala jykevöitymään. Saa nähdä miten käy, annetaan näiden vielä kasvaa hetken aikaa. Yleensähän kouliminen aloitetaan vasta kun ensimmäisten eli sirkkalehtien rinnalle on kasvanut toiset lehdet.





Stevia lähti ensimmäisten joukossa itämään, mutta mullan pinnalle tultuaan kasvu on etanavauhtia. Annetaan näidenkin siis vielä kerätä voimia ennen koulintaa.




Pensaspaprika, murheen kryynini. Mainittakoon nyt että kyttään näitä monta kertaa päivässä. Ja varsinkin tätä pensaspaprikaa..Mutta viime yön aikana se oli vihdoin tapahtunut ja yksi siemen oli itänyt! Vautsi vau! Siemeniä pussissa taisi olla vain kuusi, mutta nyt kun olen jo ollut varma siementen hukkumisesta multaa tämä yksikin on riemuvoitto! Toivotaan sille paljon kasvuonnea ja toivottavasti vielä muutama siemen jaksaisi itää ja löytäisi tiensä mullan yli.




Viimekesän kukka loistosta on itänyt kaksi Krassia. Ihanat Krassit niin helppoja kasvattaa, että minäkin onnistun aina niiden kanssa! Kuunkiertoja vielä odotellaan..




Lisäksi pidän kaupan basilikan ja korianterin akvaariossa, luulisin näiden tykkäävän tästä lämpimästä ja kosteasta Kasvupaikasta!

Koulimista odotellessa popsitaan jääkaapista idättämiäni Sinimoilasen (AlfaAlfa) ituja, NAM!

Tässä vielä kokonaisfiilistä Akvaariokasvihuoneestani!




keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Reppureissun ensimmäinen etappi, Shanghai!

Maailman parhaan matkan muistelu alkakoon! Joulun jälkeen pakattiin kimpsut ja kampsut. Suunnattiin lentokentälle määränpäänä mikäs muu kuin Shanghai. Matka alkoi mainiosti chekattuamme ensimmäisen rivin paikat Finnairin suoralle lennolle. Tällä kertaa riskinotto kannatti, emme raaskineet ostaa näitä paikkoja etukäteen. Muistaakseni ikkunanpuoleinen istuin olisi maksanut 60e ja käytävän puoleinen 30e, mukava säästö siis. Kyselimme etukäteen mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon kun tällaisen vajaan puolitoistavuotiaan kanssa maailman ääriin matkustaa. Saimmekin hyviä vinkkejä mm. puuduttavista korvatipoista ja nenäsuihkeesta, joka avaa hengitysteitä. Myös käytännön vinkkejä kuinka saada aikaa kulumaan. Otimme koneeseen nämä lääkkeet ja perus särkylääkeen, kuumemittarin, sinkkivoiteen yms. melkein kaiken mitä olisi voitu tarvita. Olen sen verran taikauskoinen, että kaikkeen kannattaa aina varautua tai olla varautumatta, riippuen tilanteesta. Tässä tapauksessa varautua. Käytimme tätä nenäsuihketta, saattaa olla, että hyödytti. Ainakin lapsemme sai nukuttua melko hyvin lennolla...toisin kuin me. Lentomme lähti iltapäivällä viiden aikoihin, ja heti koneen noustua tuli ilmoitus, että tuulet ovat suotuisat ja lento olisi noin tunnin etuajassa! Mieletöntä, puolisoni huokaisi helpotuksesta, koska kärsii melko pahasta lentopelosta. Onneksi on kuitenkin aina reippaasti lähdössä uudelle reissulle, vaikka jokaisen lennon jälkeen vannookin sen olleen viimeinen. Tämä oli siis yölento ja olimme perillä Shanghaissa aamulla kahdeksan aikaan. Aikaerosta johtuen menetimme 6 tuntia. Lentokoneessa emme juurikaan (max1h) saaneet nukuttua. Pääasia tietenkin oli että lapsemme sai riittävästi unta. Otimme hänelle omia naposteltavia ja herkkuja mukaan, karkit olivatkin pelastus nousujen ja laskujen aikana. Nehän ne aina maistuu + muistaa nieleskellä, eikä korviin koskenut kovinkaan pahasti. Muutama itku kuitenkin pääsi kun tuntui inhottavalta. Otimme koneeseen myös tätä tuuttin vieroitusmaitoa, vaikka olimmekin jo pitemmän aikaa juoneet ihan normimaitoa, mutta näin varmistimme, että saamme maidon koneeseen. Sylivauvalle saa ottaa tarvittavat ruuat ja nesteet koneeseen, tämä kannattaa tietenkin etukäteen vielä tarkistaa lentoyhtiöltä. Ilmeisesti Finnairin kautta olisi saanut tilattua tarvittavan määrän tavallistakin maitoa koneeseen, mutta asia hoitui näinkin. Nämä lastenruuat ja juomat kannattaa kuitenkin pakata jo valmiiksi minigrip-pusseihin, jotta ne saa helposti esille turvatarkastuksessa. Helsinki-Vantaan lentokentältä löytyy muuten chek-in tiski lapsiperheille ja heti sen vierestä lapsiperheille tarkoitettu turvatarkastus. Toimi ainakin tällä kertaa todella hyvin ja kaikki sujui sukkelaan. Täältä sai myös lainata rattaita.

Shanghain päästä on hieman hatarat muistikuvat kun taidettiin olla aika väsyneitä ja ihan hassussa paikassa. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja matkatavarat tulivat samalla lennolla! :) Sen muistan, että lentokenttä oli varsinainen kompleksi, sieltä löytyi omista kerroksista juna-asema, metro, bussit ja taksit. Hyvin kuitenkin selvittiin seurattiin vaan porukkaa. Kun olimme päässeet läpi immigrationista ja reput oli saatu ulos koneesta lähdimme etsimään reittiä Shanghain keskustaan ja vaaraamaamme hostelliin! Kentällä hetken aikaa kiisteltyämme päätimme lähteä etsimään metroa, jolla meidän piti päästä kötevästi yhdellä vaihtokerralla oikeaan osoitteeseen. Homma ei kuitenkaan mennyt niin yksinkertaisesti.
Olimme varanneet hyvät arviot saaneet kohtuuhintaisen n. 25e/yö youth hostellin, loistavaa sijaintia unohtamatta.  Noh, sijaintihan oli loistava, ainakin sen jälkeen kun olimme saaneet yhdet kunnolliset yöunet. Lähdimme siis reippaana seikkailemaan metroon, nolla tuntia nukkuneena täysin vieraaseen miljoona kaupunkiin.


Shanghain metrokartta




























Ennen matkaa tulostimme kaikki hotelli ja lentovaraukset. Olimme tutkineet ja pohtineet majoituksia todella tarkkaan ennen varausta, jostain syystä kuitenkin tämä Hostelworldista varaamamme majoitus olikin hieman hankala löytää..meillä oli siis varauspaperi ja tämän mukana tulostettu Hostelwordin Kartta majoituksesta. Metromatkan ensimmäinen vaihto sujui ongelmitta. Olimme kysyneet lentokentän turisti-infosta neuvoa asemista ja iloksemme metron pysäkit ilmoitettiin vaunuissa ja asemilla myös englanniksi, tämä helpotti ymmärrystä valtavasti. Kun saavuimme oikealle asemalle ongelmat alkoivat. Uloskäyntejä oli vaikka ja kuinka monta. Kysyimme siis apua! Unohdin aiemmin mainita, että heti lentokentällä, kun ostimme metrolippuja automaatista ihanat nuoret kiinalaiset tulivat auttamaan meitä ja ohjasivat meidät vielä oikeaan metroonkin. Tuli heti todella tervetullut olo.
Ensimmäinen ihminen jolta kysyimme tällä ns. oikealla asemalla apua, ei puhunut englantia, mutta vei meidät viereiselle kioskille, josta löytyi henkilö, joka ymmärsi ettemme olleet varmoja hostellimme sijainnista. He etsivät hotelliamme kännykällä ja pian selvisi, ettei hostelimme sijainnutkaan siellä, mihin se oli merkittynä karttaan. Tarkistakaa siis aina useasta paikasta hotellinne sijainti! Onneksi löysimme ystävällisiä englanninkielitaitoisia kiinalaisia, jotka  olivat valmiita auttamaan meitä. Valitettavasti hostellimme sijaitsi ns. puistoalueella, ei siis minkään autotien varrella vaan joenvarrella kävelytiellä. Kukaan ei oikeastaan osannut sanoa tarkkaa reittiä majapaikkaamme. Tiesimme kuitenkin nyt missä hostelimme Oikeasti suunnilleen sijaitsi. Nousimme ylös tällä asemalla, kiistelimme hieman nälkäisinä ja kuolemanväsyneitä, siitä miten pääsisimme majapaikkaamme.
Silloin tapahtui ihme, tai ihme ja ihme, mutta rakkaani Shanghailainen ystävä soitti ja kysyi missä oikein viivyimme.
Hän oli ystävänsä kanssa odottamassa meitä hotellillamme. Kerroimme pikaisesti pulmamme, eikä aikaakaan kun he saapuivat taksilla noutamaan meitä kyseiseltä metroasemalta! Kannattaa siis olla ystäviä maailman joka puolella! <3
Ette arvaakkaan miten helpottuneita olimme, ja se että jouduimme odottamaan huonettamme puolituntia ei enää tuntunut missään. Saatuamme huoneen vaihdoimme vaatteet huokaisimme syvään ja lähdimme kaupungille. Ystävämme oli ottanut ylimääräisen vapaapäivän tätä meidän vierailuamme varten. Emme siis voineet jäädä päiväunille, vaikka he sitä itse ehdottivatkin. Mannerkiinalaisilla on yhteensä 5 lomapäivää vuodessa (vrt.meidän 30pv), joten tällaisen ylimääräisen vapaapäivän järjestäminen ei varmasti ollut hänelle helppoa. Olimme todella väsyneitä, mutta samalla äärettömän innoissaan. Ystävämme olivat suunnitelleet meille ihan mielettömän paljon tekemistä. Pian heille kuitenkin selvisi, mitä pienen lapsen kanssa matkustaminen tarkoittaa. Täytyy heti tähän reissun alkuun mainita, että lapsemme toimi todella loistavasti, hän nukkui mielettömän hyvin rattaissa, repussa, autossa, junassa, lentokoneessa, bussissa, sylissä yms. Ainakun hän oli väsynyt. Ja söi milloin mitäkin oli tarjolla.


Youth Hostel Ulkoa.

























Hostellin aula


Tämä ensimmäinen päivä oli kaikkein kylmin koko reissussa, lämpötila oli muutaman asteen miinuksella ja tuuli oli pistävän kylmää. Heti ensimmäisenä kävimme kävelemässä ja syömässä Nanjing-roadilla, joka on turisteille suunnattu ostoskatu. Ilma oli niin hyytävä ja toisaalta olimme aivan liian väsyneitä shoppailemaan, joten päädyimmekin vain ihastelimme Kiinaa, tunnelmaa ja vapautta. Kävimme lämmittelemässä pienissä kaupoissa ja mm. apteekissa, ihmettelemässä Kiinalaista lääketiedettä. Eksyimme myös sivukadulle, josta löysimme täysin erilaisen maailman kun viereiseltä turistikadulta. Kadut olivat täynnä ruokakojuja Starbucksin sijaan. Vaatteita kuivattiin vieritysten kalojen kanssa pyykkinaruilla, jotka roikkuivat  katujen yllä. Ihanaa vaan kävellä, ihmetellä ja jutella niitä näitä mamap:n vaihtariystävän ja hänen ja meidän uuden ystävämme kanssa, Maailman toisella puolella. Tietenkin he tulivat myös heti juttuun vauvelimme kanssa!


Nanjing road
Apteekin merimakkaraa
Sivukadun ruokakoju, suolainen lettu.
























Sivukadun vaatteet ja kalat sulassa sovussa pyykkinaruilla.





























Kävimme myös kävelemässä Bundilla, tämä siis must see-paikka Shanghaissa. Kanava, jonka toiselta puolelta löytyy Korkeita hienoja rakennuksia, joissa johdetaan kaupungin talousmaailmaa, kaikenkaikkiaan vaikuttava näky. Uusi ystävämme on syntyperäinen Shanghailainen, joten hän kertoi mielellään tämän ns. vanhankin puolen historiaa, tämä toi tietysti syvyyttä kokemuksellemme. Vielä noin 20-vuotta sitten Shanghai oli matala ja varsin vaatimaton nykyiseen verrattuna.


Bund, takana pullonavaaja-talo




























Kierreltyämme kaupungilla meidän oli pakko luovuttaa, pää alkoi hälyyttämään sen verran pahasti, että unta oli saatava. Otimme siis taksin ja ystävämme saattoivat meidät hotellillemme, sovimme tapaavamme aamulla hotellilla ja jatkavamme seikkailua hieman enemmän levänneinä. Huoneessa sovittiin lapsemme hoitamisesta, nukkuisimme vuorotellen. Pikkumuijahan oli nukkunut jo useammat päiväunet ja kerännyt näin aikaeroa umpeen..Mutta rakas ihana ymmärtävä lapsemme kaivautuikin kainaloomme ja nukahti melkein samantien. Nukuimme varmaan neljä tuntia ja kello taisi olla jo yhdeksän paikkeilla illalla. Nälkä kurni taas vatsanpohjassa. Mitähän muutakaan sitä olisi voinut keksiä kun suunnata etsimään kaupungilta murkinaa. Päivällä lähdettyämme kaupungille, muistelimme nähneemme minkäs muun kun rakkaan Mäkkärin, ja vielä inhimilisen matkan päästä. Ei siis muuta kun kimpsut ja kampsut niskaan ja suunta kohti hampurilaisbaaria. Itselle on hyvä antaa pieniä vapauksia ja helpottaa elämää ottamalla joskus varman päälle. Ja mäkkärihän on melko varma. Ihan joka maassa saa ainakin bicmakin ja juustohampurilaisen ranskalaisilla. Löysimme kuin löysimmekin tämän noin 10 minuutin kävelymatkan päästä ja nautimme tutuista herkuista. Tämän jälkeen kävimme viereisessä supermarketissa hakemassa hotellille vielä jotain evästä, jonka jälkeen painuimme takaisin pehkuihin...

Day number two.
Nukuttiin pommiin, tietenkin. Aamulla kun herättiin, olisikohan kello ollut kymmenen tienoilla, ystävämme odottivat jo alhaalla lähtövalmiudessa. Hieman nolotti, mutta he olivat hyvin vieraanvaraisia ja vakuuttivat, ettei tämä haitannut heitä lainkaan. He olivat myös hankkineet meille auton ja kuskin. Kun kysyin kuka hän on he vain sanoivat, että tämä on Professional Driver. Ja taas meitä nolotti, turhaan. Tämä Professional Driver siis kuljetti meitä koko viikonlopun, minne ikinä olimme menossa, ja tämä oli tietenkin meille for free. Kiinalaiseen kulttuuriin kuuluu, että kustannetaan mm. vieraiden ruuat ja taksit. Tämä tapa tuntuu länsimaalaisesta hieman kummalliselta, meillähän saattaa jopa pariskunnat jakaa ravintolalaskun puoliksi, Kiinassa se ei tulisi kuuloonkaan. Yritimme kuitenkin parhaamme mukaan maksaa laskuja, kovinkaan monta kertaa siinä onnistumatta. Keskityimme siis olemaan todella kiitollisia.

Suuntasimme siis ensimmäiseksi tänä toisena päivänämme Kiinan ihmeellisessä ja kovin kylmässä maassa upeaan Vanhaan kaupunkiin, tai oikeastaan tämä osa kaupungista oli entisöity upeasti vanhaa kulttuuria kunnioittaen. Todennäköisesti paikka oli näyttänyt samalta jo vuosisatoja, tietenkin pois lukien kaikki uuden maailman ihmeet, joihin lukeutui mm. Starbucks. Kiertelimme katuja ja teimme muutamia tuliaisostoksia. Kiinalaiset ystävämme olivatkin kovia neuvottelemaan hinnoista, eivätkä antaneet meidän maksaa mistään ylihintaa, tätä vääntöä hinnasta olikin hauska seurata sivusta. Ostoksissa pysyimme kuitenkin hyvin kohtuullisina, vaikkakin se oli vaikeaa.
Kokoajan oli muistutettava itseään ja toisiamme siitä, että matkaa oli vielä miltein kuukausi jäljellä ja kantamuksia oli jo nyt riittävästi!
Aiemmin kirjoitin tarkemmin matkareitistämme ja tavaroista, joita suunnittelimme pakkaavamme mukaan.
Kävimme syömässä Kiinalaisessa "buffetissa" täältä siis valittiin valmiita annoksia ja maksettiin niiden mukaan, annokset söimme viereisessä salissa, NAM! Siellä oli myös hauska seurata kymmeniä ja kymmeniä kokkeja valmistamassa näitä muutamia hyvinkin eksoottisia annoksia. Maistoin mm. ystäviltämme Chicken Feetsejä, mutta nämä eivät olleet kuitenkaan minun suosikkejani, nämä eivät siis olleet mitään nugetteja vaan uppopaistettuja kanan jalkoja. Muuten oikein herkkullisia annoksia! Kävelimme myös yhdeksän kulman sillalla ja kävimme YuYuan Gardenissa. Todella kaunis kiinalainen puutarha keskellä Shanghain kaupunkia.


Vanhasta kaupungista, kymmenen kulman sillalta.

























Ruokapaikka
























Valittuja annoksia
YuYuan Garden

Tältä alueelta lähdettyämme suuntasimme automme kohti Finanssilandiaa siis kanavan toisella puolella sijaitsevaa talouden mekkaa. Emme kuitenkaan menneet hoitamaan bisneksiä vaan menimme ihastelemaan merenalaista elämää. Shanghain Akvaariota! Tätä voimme ehdottomasti suositella lapsiperheille. Pienokaisemme oli pää pyörällä kaikista merenalaisista ihmeistä. Tämä paikka oli myös meidän vanhempien mieleen. Todella laaja skaala löytyi kyllä vaikka ja mitä mm. valtava akvaario, jonka läpi laskeuduimme liukuportailla, pimeässä loistavia meduusoja, pingviinejä ja tietenkin haita. Myös lapsemme oli yksi sen päivän seuratuimmista kohteista, ylipäätään koko reissun ajan, joku oli koko ajan kiinnostunut lapsestamme. Onneksi hän ei tätä valtavaa huomiota ujostellut vaan nautti silminnähden saamastaan huomiosta. <3






























Akvaarion jälkeen haukkasimme välipalaa ja lähdimme etsimään maailman korkeinta näköalatasannetta, tämä sijaitsi tietenkin tällä Finanssipuolelle. Rakennus oli pullonavaaja, näytti siis oikeasti ulkopuolelta katsottuna maailman suurimmalta pullonavaajalta. Tämä paikka oli hieno. Matkamme kohti korkeuksia alkoi esityksellä mini Shanghain juurella, tässä kerrottiin miten kaupunki oli rakennettu ja kehittynyt. Tämän esityksen jälkeen siirryimme hissiin, jossa jouduimme nieleskelemään, etteivät korvat menneet lukkoon. Hissimme päätepysäkki oli kerros 100. Täältä oli huimat näkymät yli Shanghain ja saimme hyvän käsityksen siitä kuinka suuri tämä miljoona kaupunki todellisuudessa olikaan. VAU! Ystävämme olivat tietenkin suunnitelleet tämän etukäteen, saavuimme tänne nimittäin pimeän tultua, joten näimme kaupungin valomeressä. Päivisin näkyvyys ei välttämättä olisi ollut yhtä vaikuttava, koska ilma saattaa saasteiden vuoksi olla hyvinkin "utuinen". Valitettavasti. Päivällä he olivatkin tarjonneet meille hengityssuojia. Ilma oli matkamme aikaan todella huonossa kunnossa. Emme kuitenkaan käyttäneet niitä, koska emme olisi voineet laittaa sellaista lapsellemme.
Näköalatasanteella oli myös tällainen ammattilaisvalokuvaaja ja pääsylippumme hintaan sisältyi kaksi kuvaa, joten poseerasimme kaupungin yllä. Tästä saimme samalla mukavan muiston matkastamme. Koko porukka yhdessä. Pikkumuija oli tosin nukahtanut jo ennen kun nousimme ylös, mutta raotimme rattaiden verhoa, ja hänetkin ikuistettiin kuvaan, vaikkakin nukkuvana.


Shanghai mini koossa


Näkymä ylhäältä




























Seikkailtuamme alas rakennuksesta päätimme, että on aika palata hotellille, kun nukkumattikin oli jo käynyt kylässä..Suuntasimme siis siltä päivältä takasin majapaikkaamme ja vakuuttelimme, että huomenna olemme ajoissa hereillä.
Kuitenkin taksista noustuamme pikkuisemme alkoi heräilemään, ja olimme myös (milloinka emme;) hieman nälkäisiä, joten päätimme vielä suunnata läheiseen markettiin noutamaan jotain iltapalaa. Kuitenkin hetken mielijohteesta astuimme sisään läheiseen ravintolaan, jossa oli hyvin yksinkertainen menu, tänään tarjolla riisiä. Valitsimme riisiannokset kanalla ja naudanlihalla. Kana tuli tietenkin kaikissa osissa, mutta ruoka oli todella maukasta ja lapsemme leikki koko muun ravintolaväen kanssa meidän illastaessa, tietenkin samalla riisipalloilla herkutellen. Syötyämme haimme vielä vettä ja colaa hotellille. Huoneessa hetken leikittyämme nukahdimme onnellisina untenmaille..

Day number three.
Jes! Onnistuimme nousemaan ylös ennen kuin ystävämme olivat saapuneet meitä noutamaan. Majoitukseemme kuului aamiainen, jota emme edellisenä aamuna sattuneesta syystä olleet nauttineet. Tänään oltiin ajoissa joten miksikäs ei. Se olikin hieman hankalaa, koska poika, joka työskenteli baarissa, josta aamiainen käytiin tilaamassa ei puhunut sanaakaan englantia. No ei sen kummempaa kun soitto respaan ja sieltä tuotiin aamiaiskupongit, joilla saimme tilata aamiaisen, johon sisältyi kaksi paistettua munaa (aika raaksi jättetynä) pekonia ja toastia, juomiksi oli valittavana kahvia tai mehua, mikä sinäänsä oli hieman kummallista, onhan kiina teen luvattu maa.

Ystävämme löysivät meidät ennen aamiastamme baarista, mutta odottivat tietenkin kärsivällisesti, että saimme aamiaisen syötyä. Pihalla meitä odotti jo tutuksi tullut Professional Driver. Tänään suuntasimme heti aamusta Shanghain eläintarhaan, tämä meidän automme oli todella mukava siis sellainen tila-auto, missä kaikilla oli varmasti tilaa. Ei siis haitannut, vaikka matka kestikin yli puolituntia. Eikä olisi haitannut, vaikka olisi kestänyt kauemminkin. Matkalla he selvittivät meille junien aikatauluja Suzhouhun. Olimmehan jatkamassa matkaa jo seuraavana päivänä. Tämä oli siis viimeinen yhteinen päivämme ja ystävillämme koittaisi arki ja työt. Onneksi olimme onnistuneet varaamaan Shanghaihin juuri viikonlopun, koska olisi ollut todella kurjaa, jos meillä olisi ollut yhteistä aikaa vain muutama tunti iltaisin...He kirjoittivat kiinaksi tarpeellisia tietoja mm. asemia, junien aikatauluja ja päivämääriä. Nämä osoittautuivatkin hyvin tarpeellisiksi matkan edetessä. Jos siis matkustat kiinaan ota mahdollisimman paljon tärkeitä osoitteita yms. kiinaksi käännettynä mukaan. Asioiden selvittäminen helpottuu kummasti.
Pikkuhiljaa aloimme tulla perille ja pääsimme ihastelemaan eläimiä, heti alusta löytyi hauska Kiinan kartta johon oli merkitty mitä eläimiä löytyy mistäkin puolelta kiinaa. Minä aloin heti suunnittelemaan viidakkosukellusta kiinan keskelle vuoristoon JättiPandojen luokse. Seuraavan kerran reissulla Chengduun ja Pandojen kasvatuskeskukseen ehdottomasti!
Lapsemme oli tietenkin innoissaan ihan kaikista eläimistä ja samallahan sitä itse alkaa hulluttelemaan ja sitten yhtäkkiä kaikilla onkin jo ihan superhauskaa kaikenmaailman karvaisten otusten keskellä. Ilmakaan ei enää ollut hullumpi ensimmäistä päiväämme lukuunottamatta. Oltiin reippasti plussan puolella eikä tuulestakaan ollut tietoa. Olimme kuitenkin varautuneet tähän kylmään säähän, lapselle mukanamme, jostain saama vanha toppapuku, mamap:llä äitinsä lainaama untuvatakki, joka meni pienen pieneen tilaan ja minulla vanha takki, jonka jätin matkan varrelle Suzhouhun.





























Eläintarhan tähti oli tietenkin Panda, vaikka harmiksi niitä olikin vain yksi. Tällä oli kuitenkin iso alue temmellettävänä. Pandan luona pikkuisemme löysi myös samankokoisen ystävän. Ihanan pienen kiinalaistytön. Meidän lapsemme oli kyllä todella eksoottinen näky, ja jokapuolelta kuuluikin usein Beautiful baby! Kiinassa emme taineetkaan törmätä toiseen näin pieneen valkoihoiseen lapseen. Me tietenkin kiittelimme ja ihastelimme takaisin heidän jälkeläisiään. Eläintarhassa vierähtikin useampi tunti, ihan huomaamatta. Tulimme jo niin hyvin juttuun ettei ajankulua huomannutkaan. Olihan vaimoni ollut jo vaihto-oppilas vuotenaan tämän tytön todella hyvä ystävä, joten oli todella mukava huomata, kuinka lämpimästi he toisistaan vielä kuuden vuoden jälkeen ajattelivat. Hän kutsui itseään lapsellemme, a-ii. En todellakaan tiedä miten tuo kirjoitetaan, mutta lausuttiin aata painoittaen, tarkoittaen äidin siskoa.





Seuraavaksi oli suuntana Cheap Cheap Shopping! He veivät meidät heidän itse suosimalleen ostospaikalle, tämä olikin sellainen paikka jota ei ilman paikallisia olisi varmasti löydetty. Pitkä katu täynnä toinen toistaan herkullisemman näköisiä ruokapaikkoja. Melkein jouduimmekin vähän eksoottisemman nuudelikeiton äärelle, kun uusi ystävämme ehdotti erästä paikkaa, ja me olimme vain fine fine kaikki käy! Onneksi ymmärsimme ajoissa, ettei paikasta saanut muuta kuin sorsan sisäelimiä. Yäk. Lopulta päädyimme ruokapaikkaan, jossa ensin valittiin mitä nuudelia keittoon laitetaan ja sen jälkeen lisukkeet. Valitsimme keittoon naudanlihaa (jota ystävämme tilasivat vielä lautasellisen lisää pöytään) paistetun kananmunan, tofua ja valtavan kasan korianteria. Tästä valtavasta korianterin käytöstä innostuneena, minulla onkin nyt omat korianterin siemenet kasvihuoneessa itämässä. Tämä nuudelikeitto oli vaimoni mielestä maailman parasta, se oli siis ihan villinä siihen. Ystävämme joutui myös tulkkaaman tämän kokille! Olihan se todella hyvää.


Ruokakadulla ei länsimaalaisia kirjaimia näkynyt.























Maailman paras Nuudelikeitto






























Täältä jatkoimme edessä siintävään ostoskeskukseen, joka ei prameillut ulkoa mainoksilla vaan näytti lähinnä joltain virasto yms. talolta. Hyvin neutraalilta siis. Tämä olikin hyvin tavallista kaikissa näissä kaupungeisssa, joissa vierailimme. Piti vain uskaltautua sisään ja sisältä paljastui valtavat ostosmahdollisuudet, useita kerroksia koluttavana. Useat ostarit olivat erikoistuneet vain johonkin tiettyyn esimerkiksi kodinkoneisiin, elektroniikkaan tai vaikka hopeaan.
Tämä ostari johon ystävämme veivät meidät taisi olla seitsemän kerroksinen ja täynnä vaatteita, useita kerroksia lastenvaatteita, naisten/miestenvaatteita, laukkuja ja muita asusteita..Aloitimme tietenkin lastenvaate kerroksesta ja olimmekin hukata sinne kaiken aikamme. Emme todellakaan ole intohimoisia shoppailijoita, kotona ostamme vaatteita vain tarpeeseen. Mutta mutta nyt oltiin sellaisessa paikassa, että oli ihan mielettömän vaikea pidätellä itseään ostoksilta. Hinnat olivat vain murto-osan suomen hinnoista ja muutenkin vaatteet olivat todella ihania, erilaisia ja yllättäviä, ihan muuta mitä kotikaupoissa on tarjolla. Täältä ostimme pääasiassa Babylle vaatteita myös siksi ettei meidän aikamme oikein riittänyt aikuistenvaateosastoille. Onneksi matkaa ja shoppailu mahdollisuuksia oli kuitenkin vielä monessa paikassa jäljellä.

Täältä poikkesimme vielä levykauppaan, josta ystävämme valitsivat meille kotiin viemisiksi kiinalaista Pop-musiikkia. Näitä reissulta tuotuja cd-levyjä on ihana kuunnella kotona ja muistella reissuja..
Ystävämme olivat suunnitelleet viimeiseksi illalliseksi Hot Pot-illallisen. Hot Pot on kiinalainen ruoka, jossa pöydässä kiehuu kattila ja ruokalistalta tilataan raaka-aineet raakoina ja keitetään itse kattilassa. Olisimme niin mielellämme illastaneet tällaisessa ravintolassa, olimmehan itse tällaista toivoneet. Valitettavasti kun pääsimme ravintolaan kello oli jo kahdeksan illalla. Ravintola johon olimme saapuneet oli valtavan suosittu, tämä oli siis ääriään myöten täynnä, vaikka meidän mittapuulla olikin valtava, pöytiä oli oltava satoja. Saimme jonotusnumeron, sanotaan vaikka 150.
Kysyimme montako illallisseuruetta olisi ennen meitä? Tarjoilijoiden selvitettyä asiaa saimme kuulla, että meitä ennen olisi 90 seuruetta! Siis 90 seuruetta!
Hiki alkoi puskea, koska olimme kaikki odottaneet tätä viimeistä illallistamme, ystävämme olisivat todella tahtoneet viedä ja antaa meille tämän kokemuksen. Otimme tässä vaiheessa pienen breikin ja päätimme etsiä lapsellemme jotain illallista. Yleensäkkin jos hänelle ei maistunut ruoka silloin kun olimme syömässä tai toisinpäin. Kävimme ostamassa marketista jugurttia, leipää, keksejä, kuppinuudeleita yms. ja hän sai syödä silloin kun mikäkin maistui. Mentiin tosi rennolla asenteella ja kaikki sujuikin näin ihan kivasti.
Ravintolamme, johon meillä oli yhdeksäskymmenes jonotuspaikka sijaitsi erään kerrostalon sisällä ja onneksemme löysimme marketin heti rakennuksen ulkopuolta. Ostimme leipää ja jugurttia ja palasimme rakennukseen syöttämään lastamme. Hetken aikaa juteltuamme päätimme, että meidän oli pakko pyytää heitä valitsemaan toinen ravintola. Kello läheni jo yhdeksää ja olimme vielä menossa käymään ystävämme kotona. Lapsemme nukkuma-aika läheni ja olimme jatkamassa huomenna seuraavaan kaupunkiin, joten tavaroiden pakkaaminenkin oli vielä edessä. Onneksemme he ymmärsivät tilanteen, vaikka olivat tietenkin hieman pettyneitä niin kuin mekin. Mutta tällaiseen illalliseen olisi pitänyt varata paljon enemmän aikaa. Lähdimme lähemmäs ystävämme kotia, taksissa he etsivät kuumeisesti sopivaa ravintolaa, selvästi halusivat viedä meitä hieman hienommin syömään. Onneksi he keksivät pian ravintolan, jossa tarjoiltiin ystävämme kotiseudun erikoisuuksia. Ja niinhän siinä kävi, kun pääsimme ravintolan ovelle pienokaisemme oli jo vaipunut untenmaille..Onneksi olimme rattaiden kanssa liikenteessä ja pystyimme laittamaan hänet niihin nukkumaan. Rattaiden kanssa oli tietenkin hieman hankalampi liikkua kaupungilla, kivetyksiä ja eritasoja oli runsaasti, jokainen kauppa, ravintola tai kahvila sijaitsi ainakin muutaman rappusen päässä. Tästä olisi tietenkin voinut tehdä suuremman ongelman, mutta onneksi ystävämme olivat koko ajan valmiita auttamaan rattaiden kanssa, joten en usko, että kovinkaan monta porrasta jouduimme kärryjä yksin kantamaan. Kiitos siitä heille! Nautimme ravintolassa kanaa vihanneksilla, naudanlihaa vihanneksilla, jotain hassua leipää jolla oli hieman ehkä enemmänkin kakkupohjan koostumus ja hieman makea, jälkiruuaksi tai illallisen päätteesi nautimme höyrystettyjä kasviksia. Ihan kummallista oli etteivät he tilanneet ollenkaan riisiä, emme sitä tosin tarvinneetkaan kastikkeissa oli mukana runsaasti vihanneksia ja mm. perunaa. Illallinen oli todella runsas ja herkullisen maukas, ihan erilaista ruokaa, mitä suomessa myydään kiinalaisena. Oikeastaan kaikki ruokamme oli ihan erilaista kun suomessa kiinalainen. Harmi sinäänsä. Voisimmekin alkaa etsimään tällaista autenttista paikkaa, pakkohan sellainen on löytyä pääkaupunkiseudulta!?


Last Dinner.


Ruokailtuamme he tietenkin maksoivat ja auttoivat kantamaan lapsemme rattaat alas toisessa kerroksessa sijaineesta ravintolasta. (Monet ravintolat sijaitsivat ylemmissä kerroksissa ja liukuportaita oli harvoin tarjolla muualla kuin ostoskeskuksissa.) Jatkoimme kävellen matkaa ystävämme kotiin kello oli varmasti tällöin jo lähemmäs 23.00. Pelkäsin, että lapsemme vielä heräisi ja näin tietenkin kävi. Juuri kun olimme kantaneet hänet kuudenteen kerrokseen rakennukseen, jonne ystävämme oli juuri muutama viikko sitten muuttanut, jossa ei tietenkään ollut hissiä. Noh ensin kaikki meni hyvin ja vaihdoimme viimeisiä tunteita, he selvittelivät vielä joitain asioita meille ja saimme myös kaikki heidän ottamansa kuvat lahjana muistitikulla. Alkoi valtava kitinä ja ininä ja tyytymättömyys, lapsemme oli kovin väsynyt ja herännyt kesken unien, eikä nyt uudessa paikassa osannut rauhoittua. Jouduimme kiirehtimmään ja lähdimmekin hieman edeltä ulos kävelemään (ystävämme tahtoivat saattaa meidät taksille, koska huomenna emme enää olisi tavanneet). Onneksi kävely rauhoitti lapsemme ja hän sai uudelleen unenpäästä kiinni. Ystävämme tulivat pian perässämme ulos ja toivat pussillisen tavaraa mukanaan, jotka olimme kiireessä unohtaneet sisälle. Kävelimme paikkaan, josta oli helppoa saada taksi. Vaimoni ja hänen vaihtariystävänsä hyvästelivät toisensa, lupasimme palata mahdollisimman pian takasin ja aivan varmasti palaammekin mahdollisesti jo ensi vuonna. Emme kuitenkaan ole vielä lyöneet mitään lukkoon. Katsotaan nyt ensin mitä elämä täällä kotona tuo tullessaan. Kun kiittelimme uutta ystäväämme kaikesta avusta jota olimme heiltä saaneet hän vain tokaisi sen olleen hänelle kunnia ja piti meitä siskoinaan, joita hänellä ei koskaan ole ollut. Ihan mieletöntä! Näiden ihmeisten luokse palaamme mielellään uudestaan!

Hotellille päästyämme vaimoni, josta kehkeytikin matkan aikana mestari pakkaaja, pakkasi laukkumme meidän valmistautuessa nukkumaan. Nukuimme hyvin ja aamiaisen jälkeen suuntasimme kohti Shanghain Itäistä juna-asemaa. Junä-aseman vieressä oli täysin identtinen betoni rakennus, jossa luki airport. Näytti todella kummaliselta. Junä-asema olikin aivan mielettömän iso. Löysimme pian paikan, jossa luki train tickets. Valtavat jonot tiskeille joiden yläpuolella isot ilmoitustaulut pelkästään kiinaksi. Vaimoni jäi yhteen näistä jonoista lapsemme kanssa ja minä lähdin etsimään infoa. Löysinkin pian tiskin, jossa oli iso Info kyltti ja ihminen joka puhui englantia. Selitin ja näytin ystävämme tekemää muistilappua hänelle ja hän kertoi mistä jonosta saimme ostettua oikeaan junaan liput. Palattuani takaisin jonoille huvituksekseni huomasin, että vaimoni oli sattumalta valinnut juuri oikean jonon. Jono oli pitkä, mutta jonotus sujui kuitenkin sukkelaan ja viereisessä jonossa odotti eräs rouva, jonka tyttärellä oli saman ikäinen lapsi kun meidän pienokaisemme, joten seurustelimme sitten hänen kanssaan ja varsinkin hän viihdytti lastamme. Saimme liput junaan, jonka lähtöaika oli kahden tunnin kuluttua. Tämä ei meitä haitannut, koska olisimme kuitenkin hyvissä ajoin perilla Suzhoussa, ennen pimeän tuloa siis. Etsimme ensiksi oikean raiteen, josta junamme oli määrä lähteä, tämä löytyikin helposti, koska kaikki oli juna-asemalla hyvin järjestelmällistä. Raitelle päästettiin portista vain kymmenen minuuttia ennen kun junan oli määrä jatkaa matkaa, joten vaikka asema oli iso ja ihmisiä paljon homma toimi todella selkeästi ja sutjakaasti. Odottaessamme haukkasimme taas hampurilaiset mäkkäristä ja ostimme eväitä junamatkalle, jonka oli määrä kestää noin tunnin. Junalippujen hinta oli muistaakseni n.12e, mikä oli mielestämme hieman hintava. Ihan peruspaikat kumminkin, juna oli kyllä uusi ja istuimet isot.
Juna-asemalta löysimme erään herkkupuodin edestä varsin tutun plakaatin, tässä komeili isot vihaiset linnut Fazerin logolla. Kovin kotoisaa.


Juna-aseman lippujonot



























Junaan pääsimme helposti rattaiden ja reppujemme kanssa ja pääsimme mukavasti jatkamaan matkaamme, mutta tästä sitten lisää ensi kerralla...


perjantai 21. helmikuuta 2014

Siementen Kylvö alkaa NYT!

Olen siis viherpiipertäjä varsin tulokas vielä, mutta kovin innokas puolikas puutarhuri. Ihan joka kevät on jotain laitettu kasvamaan, niin kauan kun muistan, luultavasti aina, koska lapsuudenkotona tehtiin myös näin. Nyt on sitten hankittu iso piha ja sitä Pitää alkaa hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti, tai ainakin siellä mahtuu kokeilemaan, vaikka ja mitä!

Tälle kasvukaudelle ensimmäiset siemenet on nyt istutettu. Sain vanhemmiltani vanhan käytöstä poistetun akvaarion, jossa siis katto ja valo. Tämä saa suorittaa kasvihuoneen virkaa, näin kevättalven kynnyksellä.




Raivasin tälle tilan ikkunan edestä ja tietokonepöytä sai uuden käyttötarkoituksen!

Pohjalle levitin pihatien "hiekoitukseen" tarkoitettua lecamursketta. Toivoen, että tämä pitää pienen kasvihuoneeni kosteana ja myös herkempien kastelu saattaa onnistua tätä kautta. Itse istutusruukkuihin sekoitin luomukukkamultaa ja vermiculiittia (myydään puutarhamyymälöissä), joka on vulkaanista, ihan niin kuin lecasorakin. Tämän vermiculiitin tarkoitus ilmavoittaa kasvualustaa. Kastelin seoksen hyvin ja jaoin istutusruukkuihin. Siemenet kylvin siemenpussien kyljestä löytyneiden ohjeiden mukaan. Vermiculiitti on tuota valkeaa raetta, joka näkyy oikessa reunassa olevan Stevia kylvöksen katteena.






















Nyt siis ensimmäisinä ruukkuihin pääsi Latva-artisokka, Pensaspaprika, Korianteri, Sitruunaruoho (lemongrass), Stevia (luonnonmukainen makeutusaine, jota viime kesänä etsin kuumeisesti) ja muutama aikainen Krassi ja Kuunkierto (viimeiset kaksi viimevuoden puutarhasta). Jotkut näistä varmaankin hieman etuajassa istutettuja, mutta kun ei sitä millään malta. Eikö se kevätkin ole tänä vuonna hippaisen etuajassa!




Kasvimaan ja pihan puolikuntoisen kasvihuoneen sulamista odotellen...ja tietenkin siementen itämistä!


keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Itujen idätys

Kun maa on jäässä ja jotain tekee mieli kasvattaa kannattaa ehdottomasti kokeilla Itujen idätystä. Kokeilin alkutalvesta idättää useampia laatuja mm. hernettä, vihreitä linssejä ja joitain papuja, mutta ehdottomasti helpoin ja näin ollen paras laji oli Alfa Alfa eli suomenkielisemmin sinimailanen. Muut onnistuivat hyvin keskinkertaisesti, mutta Alfa Alfat olivat nopeita itämään ja antoivat runsaimman sadon! 

Minä onnistuin näin, joten miksi et sinäkin!

Tarvitset muoviastian mielellään läpinäkyvän. Minulta löytyi kaapin kätköistä idätysastia johon siis kuuluu kirkas muoviastia ja kansi (siivilämäinen), jonka läpi huuhtelu onnistuu. Tämän kannen voi hyvin korvata, vaikka harsolla, joka kiristetään jollain langalla/kuminauhalla muoviastiaan. Ja tietenkin puhdasta vettä.



Pussi Ruohonjuuresta. 


Annostele rasiaan noin kaksi ruokalusikallista siemeniä ja lioita niitä muutama tunti. 





















Tämän idätysastian koko n. 10x15cm


Kuvassa astia on pöydällä mutta siirrä se pimeään. Minä pidin ruokakaapissa hedelmäsosepurkkien päällä.
Lioituksen jälkeen huuhtele hyvin, muutaman kerran siis. Varo kuitenkin pienien siementen karkaamista huuhteluvaiheessa. 

Huuhtele monta kertaa päivässä, neljä kertaa riittää varmasti.






















Heti seuraavana päivänä on havaittavissa siementen itäminen. Jatka huuhtelua ja pidä nämä edelleen pimeässä.


Kolmantena päivänä idyt olivat itäneet jo näin hyvin! Tässä vaiheessa nostin ne ikkunan eteen valoon ja pidin kosteana. Varmaankin jo syötäviä tässä vaiheessa, tahdoin vain saada niistä mehevämpiä.






















Olisikohan tämä ollut 4-5 päivä, jolloin korjasin sadon. Tuossa ikkunalla pidettäessä huuhtelin ituja kerran päivässä. Kannattaa kuitenkin seurata, etteivät idut ala kuivamaan, tämä korjaantuu tietenkin lisäämällä kastelua. Varsinkin näin talvella sisäilma saattaa olla hyvinkin kuivaa. Valmiit idut säilytän litran pakastepussissa, jonka suljen kieputtamalla pussia ympäri niin, että pussiin jää runsaasti ilmaa. 
Säilyy hyvin viikon jääkaaapissa.






















Siemenpussin hinta taisi olla n. 5 euroa ja uskoisin pussista riittävän lähemmäs kymmeneen idätykseen, jos siis pieni puuha ei haittaa on idätys huomattavasti edullisempaa kun ostaa nämä kaupasta valmiina! Sopii kaikkiin salaatteihin ja käy mielestäni myös mainiosti lehtisalaatin korvikkeena. Leipien päälle, wokkiin ja vaikka mihin, suuhun vaikka sellaisenaan!

tiistai 18. helmikuuta 2014

Kylpyhuoneremontti valmistuu!

No niin edellisessä postauksessa olimme lähdössä reissunpäälle kuukaudeksi ja yritimme järjestää remontimme etenemistä tälle ajalle. Mitäs kaikkea sitten olikaan tehty kun kotiuduimme Thaimaan lämmöstä hyytävän kylmään suomeen -20C. Ennen reissua onnistuimme saamaan putkimiehen siirtämään ja asentamaan tarvittavia putkia, lue: kahteen suihkuun vedettiin lattian alta PEX-putkella kuuma- ja kylmävesi, näille asennetiin myös tarvittavat rasiat tähän uuteen seinään sisälle.  Lavuaarin, wc-pöntön ja suihkujen vedet ohjattiin ikkunan alle seinälle, johon olimme katsoneet lavuaarin paikan. Lattiakaivon paikka varmistettiin, mutta harmiksemme olimme hankkineet väärän kaivon, joten lattiakaivo asennettiin vasta kun olimme lähteneet. Mainittakoon nyt vielä että niitä lattiakaivovaihtoehtoja oli tasan kaksi, suora ja vino,  tässä meidän tapauksessamme tarvittiin vino.


Ensimmäinen kuva remontista reissuun lähdettyä, lattiakaivo paikallaan.





















Muutaman kerran käytiin ostamassa osia remonttiin ja kyllä sitä sai tuntea itsensä melko typeräksi kun putkimiehen valmiiksi tekemä lista kädessä juostiin pitkin kaupan hyllyjä! :D

No niin sitten takaisin itse remontiin. Samalla kun tämä oikean mallinen lattiakaivo asennettiin siirrettiin myös wc-istuimen vieressä/takana oleva ilmastointiputki mahdollisimman kulmaan, tämä onnistuikin todella hyvin. Kiireen keskellä ajattelimme, että voisihan se jäädä paikoilleenkin. Onneksi ei jäänyt. Näiden putkitöiden jälkeen seinät levytettiin 13mm paksulla kipsilevyllä (onneksi tuli laatoitus puheeksi rautakaupassa, ne ohuemman eivät nimittäin olisi sopineet laattojen kanssa). Ilmeisesti  levyjen kanssa oli jouduttu hieman säätelemään, koska yksikään seinä tässä tilasta ei ollut suorassa..ihan niin kuin aiemmin epäiltiinkin. Sähkärimme oli käynyt kurkkaamassa tilannetta tässä vaiheessa kun kipsilevyjä asennettiin. Olimme antaneet ohjeeksi, että mennään johtojen kanssa mahdollisimman helpolla. Montaa johtoahan emme kylpyhuoneeseemme suunnitelleet. Päätimme että tilaan riittää valaistukseksi kattolamppu = upea kattokruunu (märkätilaan sopiva) ja yksi pistorasia, jonka johto olikin piiloitettu kivasti koteloituun ilmastointiputkeen. Lisäksi remonttiryhmämme oli päättänyt, että tilaan hankitaan sähköllä toimiva ilmastointi, meille olisi riittänyt suihkutilasta porattu putki ulos ja siihen sopivat päät, mutta kun he lupasivat tarjota tämän, oli se meille ok, parempihan se kuitenkin on. Lattialämmityksen johdot ohjattiin kylpyhuoneen ovenkarmien kohdalta kuivaan tilaan eteiseen. Näin saimme tämänkin johdon piilotettua ja ainoaksi pintavedoksi jää ilmastointiputken moottorin johto tämäkin vain n. 5cm matkalta. Pieni erhe sattui pistorasian ja lattialämmityksen termostaatin valinnassa, pistorasia on vanhanmallinen ja se on ostettu rakennusapteekista, lattialämmityksen termostaatti oli pakettiratkaisu itse kaapeleiden kanssa. Näistä molemmista puuttuu vikavirtasuoja, mikä nykyisin on oltava, ainakin näin vanhoissa taloissa, joissa sähkötaulut ovat ikiaikaiset. Onneksi sähköasentajamme keksi ratkaista nämä erillisellä vikavirtarasialla, johon voidaan yhdistää kumpainenkin. Ai niin! Jouduimme kaventamaan tilaa ovenpuoleiselta seinältä muutaman sentin (rimalla), koska hankkimamme lasinen suihkuseinä levennyspaloineen olisi ollut liian lyhyt, maksimissaan 170cm. Näitä suihkuseiniä oli ihmeen hankala muutenkin löytää varsinkin liukuovella, pienen tilan vuoksi. Toivottavasta tämä nyt on loistava, vielä emme ole päässeet niin pitkälle, että tämä olisi asennettuna. Taitaa sisustuksen lisäksi olla viimeisiä tehtäviä tilaan.

Samalla kun seinät sommiteltiin paikalleen ja saumat ja pinnat tasoitettiin, vanha lautalattia laitettiin takaisin paikoilleen ja näin säästettiin pieni penni. Tähän valettiin sementti, ihan se tavallinen. Laitettiin rautaverkko ja tehtiin kaadot. Sementin annettiin kuivua rauhassa toista viikkoa. Tämän päälle asennetiin lattialämmitys, joka päällystettiin lattialämmitystasoitteella.


Rautaverkko ja sementtivalu.


Olimme ostaneet valmiiksi myös tarvittavat Kiillon vesieristysaineet, lattiakaivon ympärille meillä oli erillinen laittiakaivovahvike Kiillolta. Luimme kyseisestä merkistä melko kriittistä palautetta, mutta käyttämässämme rautakaupassa ei muita merkkejä ollut, joten lopulta luotimme tunnettuun merkkiin. Luotimme tässä kohtaa ammattilaiseen, ja palkkasimme putkimiehemme tekemään vesieristyksen. Emmekä siis nakittaneet tätä jollekkin remonttiryhmästämme. Tahdoimme olla myös varmoja, että työ tehdään kunnolla määräysten vaatimalla tavalla. Hetkinen hetkinen, tässä vaiheessahan me oltiin jo tultu kotiin! Siis ensin laitettiin vesieristykset seiniin (kolme kertaa) ja seinät oltiinkin keritty laatoittaa viimeistelyä vaille valmiiksi kun tulimme kotiin. Heti seuraavana päivänä reissusta palattuamme putkimies tuli eristämään lattiaa. Palkkaamamme rakennusmestari oli reissumme aikana yhteydessä talkkariimme, jonka olimme valtuuttaneet hoitamaan remontin edistymistä poissaollessamme. Hänelle siis lähetettiin joka työvaiheessa kuvia jotka hän hyväksyi s.postilla/tekstiviestillä. Todella hyvää palvelua, koska hän olisi myös voinnut tulla useammin nuuskimaan paikanpäälle ja veloittaa joka kerta sopimamme käyntikorvauksen 150e +alv. Onneksi hän ei meitä tällä tavoin turhaan rahastanut. Hänelle riitti myös valokuvat seinien vesieristyksetä. Lattian vesieristys oli ainut vaihe milloin hän tuli katsomaan, että kaikki oli ok. Ja olihan se.




Hauskaahan tässä on se, että aiemmassa päivityksessä kirjoitin, että pääasiana, että pönttö on paikallaan ja päästään vessassa käymään. Näinhän ei asia ollutkaan! Onneksi meiltä löytyy varavaihtoehto pihalta. Se oli siis ulkohuussia reilun viikonverran! Onneksi ne kovimmat pakkaset sattuivat juuri tälle ajanjaksolle. myöhemmin keikuimme irtonaisen wc-pytyn reunoillla vähintään samanverran.
Niin kauan kun homma näyttää etenevän, vaikka välillä vähän hitaammin, kaikki on ok. Eikä tämä onneksi ole ollut vielä perheriidan paikka. Ainoastaan hermot kiristää silloin kun pitää tehdä jotain päätöksiä mistä kummallakaan meistä ei ole ymmärrystä.
Kun lattian vesieristykset olivat kuivaneet ja valvojamme oli näyttänyt vihreää valoa laatoitettiin lattia iiihanilla Pukkilan kuusikulmaisilla mustilla laatoilla. Jostain syystä nämä löydettyämme emme pystyneet muita enää ajattelemaan. Onneksi olimme löytäneet Byggmaxista super edulliset 5,99/m2 valkeat 25x30 laatat seiniin, annettiin itsellemme lupa panostaa lattian laattoihin himpusti enemmän  n. 60e/m2. Lattiapintaa oli onneksi vain vajaa 4m2. Saumat laitettiin seiniin tietenkin valkealla ja lattiaan melko vaaleanharmaalla, jotta kuviot tulisivat mahdollisimman hyvin esiin. Valitettavasti tämä lattian laatta oli hieman hankala asennettava..olimme valinneet lattiakaivon kanneksi pyöreänmallisen kannen, mutta nämä julkisiin tiloihin tarkoitetut laatat olivat ilmeisesti liian jykevät leikattavaksi pöyreään muotoon. Laatoittajamme vaihtoivat kannen neliskulmaiseen. Ja jostain syystä suihkun ja kaivon väliin muodostui pieni kuoppa ei iso, mutta vesi jää ilman lastausta siihen seisomaan. Tarkastajamme tarkasti käydessään kaadot ja tällöin vielä kaikki oli kunnossa. Nyt meillä on kaikki maailman asiat ristissä, että tämä ei muodostuisi ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi. Sen aika näyttää.




Laatoituksen valmistuttua putkimiehemme tuli asentamaan suihkut, uuden wc-istuimen, kaikki vesijohdot miljoonalla pienellä ja suurella liittimellä toisiinsa, nämä jäivätkin näppärästi allakaapimme sisuksiin, vaikka sitä epäilimmekin. Niin ja allaskaapin, lavuaarin ja hanan tietenkin. Oli hyvä ettemme lähteneet näitä itse ruuvailemaan. Kyllä se oli sen verran kinkkinen homma, näin kaikki saatiin kerralla ja turvallisesti kiinni kaakeleihin. Tietenkin tämä maksoi jonkin verran, Budjetin voisinkin laittaa hieman tarkemmin erikseen. Noin karkeasti arvioiden kaikkineen tähän menee ihan himpun verran alle 8000e, mutta lasketaan se kaiken valmistuttua vielä tarkemmin. Sanottakoon että 6000-7000e, oltaisiin oltu todella tyytyväisiä, nyt ei auta kun vähän kiristellä. Hampaita vähintään.

Tässä vaiheessa aloimme miettimään millaisen katon tahdomme. Otimme myös yhteyttä rakennusmestariimme, koska olimme aiemmin puhuneet hänen kanssaan katon eristämisestä muovilla. Tämä mietitytti, eikö aina varoitella muovin käytöstä vanhassa talossa. Myös putkimiehemme oli sitä mieltä, että se voisi olla riski. Ullakkomme on siis rakentamatonta kylmää tilaa ja on täysin hengittävä. Eristeenä meillä purua. Muovin avulla kylpyhuoneemme kosteus ei olisi päässyt ullakkorakenteisiin, mutta mitä jos kosteus jostain syystä kondensoituisikin muovin pintaan ylhäältä päin? Keskusteltuamme tästä valvojamme kanssa tulimme siihen tulokseen että riittää jos teippaamme vahvaa rakennuspaperia kattoon ja kiinni vesieristeisiin, olisi se riittävä ”eristys”. Tämä tuntuu ainakin tällä hetkellä hyvältä ratkaisulta. Tulevaisuus näytää mitä tuleman pitää. Olisi mukava kuulla miten te muut olette ratkaisseet tällaiset ongelmat?












Olimme aiemmin miettineet ihan jotain levykattoa, mitä suurinpiirtein jokainen haastattelemamme työmies oli ihmetellyt. Levyä sen vuoksi, että sitä on käytetty koko muussa asunnossa. Noh, asiaa jonkin verran pohdittuamme ihastuimme ajatukseen vanhanmallisesta kapeasta pontista, emme vaan tienneet mitä tämä oli! Meille oli selvää, että tahdomme oikeaa puuta eikä kiiltävää mdfää. Onneksi retki puukeskuksen tuotti tulosta ja löysimme juuri oikean mallin nimellä VALEPONTTI.




Aluksi olimme pohtineet valkoista kattoa, mutta nyt ajatus puunväristä alkoi kiehtomaan. Käsittelimme siis paneelit vain saunasuojalla ja taidetaankin jättää ne juuri tällaiseksi, jotenkin rauhoittaa kivasti tilan. Kattoa laittaessa kun kaikki seinät olivat valmiina huomasimme, että tila on toiselta reunalta 2,06m ja toiselta 2,11m. Tällaista tämä, onneksi ei pistä liiaksi silmään. ;) Nyt siis puuttuu enää katto- ikkuna ja ovilistat ja viimeiset sähköasennukset. Voiton puolella siis! Laitan myöhemmin sisustus päivityksen, jossa esitellään kalusteet yms. paremmin! Tästä remontista kun selvitään siirrytään seinän toiselle puolelle lapsemme huoneeseen tekemään pientä pintaremonttia!


tiistai 4. helmikuuta 2014

Kylpyhuoneremontti päivitys 26.12.13

No niin nyt mennään tässä vaiheessa. Mitä kaikkea ollaankaan saatu jo aikaiseksi!




























Olemme siis siirtäneet kantavan seinän tilan keskeltä. Saimme lisätilaa kylpyhuoneeseen n 80cm. Nyt tilan mitat n 215x175 seinät eivät vanhojen talojen mukaan ole suoria joten se tietenkin tekee hommaan oman twistinsä!

Tilasta on poistettu kaikki sähköt. Tarkoituksenamme asentaa kattolamppu, yksi pistorasia ja lattialämmitys. Onneksi ystävämme on sähköasentaja, joten tätä työ(miestä) ei tarvitse kaivaa kissojen ja koirien kanssa heinäpellolta!

Onnistuimme saamaan putkimiehen asentamaan lattiakaivon ja ohjaamaan vesijohdot oikeille paikoille, hinta 50e/h sis alv. Materiaalit hommattiin itse ja hintaa niille kertyi 295e, muovitettu kupariputki yllätti 18e/metri, onneksi tarvittiin vain 5metriä. Uuh vaikka kuinka yrittää säästää niin kyllä tähän remontointiin saa upotettua vaivalla säätettyjä rahoja. Myöhemmin tarkempaa budjetti selvitystä. Me ollaan kyllä tosi onnekkaita, koska molempien vanhemmat on käteviä käsistään ja auttaa projektissa todella paljon. Ilman heidän apua oltaisiin joudutta varmaan tuplaamaan budjettia. Tahdotaan kuitenkin pysyä koko ajan kartalla mitä remontissa tapahtuu, joten kyllä tässä hommaa riittää kun ei itse osata näitä juttuja ja vännetään koko ajan rautalankaa.

Ihanaa päästä palmujen alle lataamaan akkuja. Tämä tietenkin tuottaa omat kommervenkkinsä, kuinka saada organisoitua remontti sille ajalle kun olemme poissa. Lähdemme siis huomenna kuukaudeksi reissuun ja tarkoituksena olisi saada tehtyä ainakin sementtivalut/kaadot, lattialämmitys, vesieristeet ja ilmastointiputki asennettua..mahdollisesti myös laatoitus tehtyä. Ei saa ottaa paineita, että nämä on oltava tehtynä kun saavutaan vaan se tehdään mihin on ollut aikaa. Pääasia, että vessanpönttö toimii kun tullaan takaisin, vaikka siihenkin meillä löytyy varavaihtoehto. Saa nähdä miten käy, toiselta puolelta maailmaa on vähän hankala johtaa remonttia. Mutta onneksi vanhempamme ovat valmiita auttamaan. Valitettavaahan on ettei meillä ei ole varaa maksaa yksittäiselle firmalle koko remontin toteutuksesta. Joten näillä mennään, toivottavasti remonttiryhmä jaksaa. Palataan asiaan ensivuoden alussa! Nyt laitetaan lomamoodi päälle ja koitetaan levätä hetki ennen huomista pitkää lentoa!


...Niinhän siinä sitten kävi että unohdin kiireen keskellä julkaista tämän päivityksen, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan! Eli ollaan palattu viikko sitten reissun päältä ja homma onkin edennyt roimasti. Kirjoittelen tästä sitten enemmän paremmalla ajalla. Kiva myös verrata mitkä olivat toiveet loman ajalle ja mitä kaikkea sitten remonttiryhmä saikaan aikaiseksi.