torstai 13. marraskuuta 2014

Salaattia ja hernettä akvaarioon!

Siemeniä sai syksyllä tosi halvalla. Ostettiin niitä tietenkin varastoon kevättä odottamaan. Nyt kuitenkin alkoi jo istutusinto nousemaan, niinpä päätettiin kokeilla, miten kasvatus onnistuisi näin marraskuussa!  Tyttären kanssa askartelimme maitotölkeistä astiat, joihin teimme pohjiin reijät. Täytimme nämä mullalla ja istutimme muutamaa salaattia ja hetken lionneita herneitä.
Taaperon kanssa oivaa puuhaa tykkäsi hurjasti kun sai taitella maitopurkkeja, levitellä multaa, siemeniä ja kastella! Juuri kukkien ja muiden istutusten kastelu olikin jo kesällä ihan hänen lempipuuhaansa, tietenkin uimisen lisäksi!

























Tässä viime keväänä lanseeraamamme akvaarion uusiokäyttö! Pohjalla lecasoraa ja tsadam tilalla minikasvihuone! Varsinkin Latva-artisokat kasvoivat hyvin täällä, saapa nähdä miten salaattiemme käy.


Tilanne kolme päivää istutuksesta! Toivottavasti salaatti jaksasi kasvattaa muutakin kuin pelkästään piiiitkän varren. No se nähdään pian. Tyttäremme seuraa myös aktiivisesti, miten hänen kylvöksensä voivat, ehkäpä salaattikin maistuisi paremmalta jos se olisi ihan ikiomana kasvattettua. ;) Kesällä hän tykkäsi napsia suoraan maasta mm. viinilehteä ja rucolaa, vaikka vahvat maut häntä hieman jännittävätkin!





















Jos tämä kokeilu onnistuu voisi kokeilla, vaikka joitain yrttejä...Tosin kaappi on pullollaan viime kesän kuivattuja yrttejä mm. meiramia, lipstikkaa, sitruunamelissaa ja pakkasessa monta pussia persiljaa. Kasvatatko sinä talvella mitään, jos niin mitä ja millaisissa olosuhteissa? :)


perjantai 17. lokakuuta 2014

Pihlajanmarjajauhe


Pihlajanmarjajauhe on ollut ihan ykkösjuttu nyt syksyllä. Meiltä pääsee suoraan pihalta metsään, joka pullistelee pihlajanmarjaa. Sieltä olemmekin käyneet useamman kerran keräilemässä niitä korin täydeltä. Innostus taisi oikeestaan lähteä kauppareissusta Ruohonjuureen, kassalla näin pienen paketin kyseistä jauhetta huippuhintaan. Ajattelin siis taloudellisesti kokeilla itse, nyt kun kuivurikin löytyi kotoa.
Tässäpä tekemistä ja tulosta!




Tähänä kuivuriin saa todella kivasti tavaraa kuivumaan, joku äidin ikiaikainen ja hyvin toimii. Saa asetettua kolmelle lämmölle, mutta itse olen pyöritellyt vain pienimällä.




Pihlajanmarjojen kuivattamisessa menee melko kauan, noin kaksi vuorokautta. Tietenkään ihan kokoajan kone ei ole hurisemassa. Kokeilin kuivattaa ensiksi vuorokauden, jonka jälkeen käyttää blenderissä ja tämän jälkeen taas kuivattaa ja vuorokauden jälkeen taas jauhaa. Helpointa taitaa kuitenkin antaa marjojen kuivua kokonaan kuivurissa ja tämän jälkeen jauhaa kerralla, jos siis tahtooihan sileää jauhetta. Marjojen on oltava kivikovia. Ainakin minulla on onnistunut hyvin näin. Tämä siis ihan perus Obh:n kone, joka jauhaa myös jääpaloja























Pihlajanmarja on runsaskuituinen ja sisältää paljon c-vitamiinia. Olenkin laittanut jauhetta milloin jugurtiin, smoothien tai leivontaan. Maku on paljon miedompi kuin suoraan puusta poimittuna.



Herkkuaamiainen: Itsepuristettua omenamehua ja luonnonjugurttia pihlajanmarjajauheella ja itsetehdyllä omenahillolla.



Tämä saattaakin olla tämän joulun hitti sen verran paljon on tullut kuivatettua. Muutamia purkkeja olemmekin jo antaneet lahjaksi. Viime yö on tainnut olla melko kylmä ainakin aamulla pihalla näytti siltä,
jospa sitä kuitenkin kävisi vielä yhden korillisen keräämässä.

tiistai 23. syyskuuta 2014

Omena-Juustokakku

Viikonloppuna saimme kylään ystävämme, joka juhli syntymäpäiviä. Siispä saimme hyvän syyn kokeilla uutta Omenaista reseptiä ja leivoimme hänelle kakun. Tietenkin Juustokakun, koska olemme niihin nyt vähän hurahtaneet.

Pihamme ovat vallanneet omenat, niinpä käytyimme niitä tällä kertaa täytteenä.

























POHJA

Digestive 200g
Voi 50g  

TÄYTE

Maustamaton tuorejuusto 300g
Creme fraise 150g
Kermavaahto 4dl
Sokeri 2/3dl
Vaniljasokeri 1-2tl
Omatekoinen Omenahillo 2-3rkl
Liivatetta 10 arkkia

KIILLE

Omatekoista Omenahilloa 2/3dl
Liivatetta 8 arkkia
Vettä


POHJA
Digestive keksit murskataan ja sekoitetaan sulatettuun voihin. Kakkuvuoan pohja vuorataan leivinpaperilla ja massapainellaan irtoreunalliseen kakkuvuokaan (ikean punainen).
Jääkaappiin tekeytymään.


TÄYTE
Tuorejuusto sekoitetaan Creme fraisen, sokerin, vaniljasokerin ja hillon kanssa. 
Tässä vaiheessa liivatteet likoamaan kylmään veteen n. 5 min. 
Kermavaahto vispataan vaahdoksi ja nostellaan varovasti täytteen sekaan, ei vatkata, jotta täyte pysyy ilmavana.
Liivatteista puristetaan ylimääräinen vesi ja kattilaan lasketaan juuri pohjan peittävä määrä vettä ja liivatteet mukaan. Lämmitettään höyryäväksi ja sekoitellaan liivaatteet.
Annetaan jäähtyä ja sekoitetaan varovasti täytteen sekaan.
Täyte kaadetaan kakkuvuokaan keksipohjan päälle.
Annetaan jähmettyä ainakin muutama tunti ennen päällysteet tekoa. Me teemme kakun aina illalla ja päällystämme kakun aamulla.


KIILLE
Liivatteet kylmään veteen n. 5min, jonka jälkeen puristetaan ylimääräinen vesi.
Kattilaan n. yksi dl vettä, omenahilllo ja liivatteet. Lämmitetään ja sekoitetaan höyryäväksi ei kiehuvaksi. 
Annetaan jäähtyä ja kaadetaan hyytyneen juustokakun päälle. Jääkaappiin useaksi tunniksi hyytymään.

Pinnalle laitoimme vielä koristeeksi itse kuivattuja omenasipsejä. Sitten vain herkuttelemaan. Tavalliselle Omppupiirakalle kiva vaihtoehto. 




























Vieraita 6 aikuista ja kolme kaksi vuotiasta, yksi pienen pieni 3kk tyttönen. Kakku riitti oikein hyvin ja maistiasia jäi myös seuraavalle päivälle. Kakku onnistui kivasti ja oli taas mukavan raikas. Omenahillon ja sokerin määrän voi määritellä oman maun mukaan ja tätä kannattaakin tarkastaa ennen kuin kermavaahto sekoitetaan joukkoon.
Herkullisia kakkuhetkiä!

perjantai 19. syyskuuta 2014

Yrttien kuivatusta

 Meidän puutarha on vielä keskeneräinen. Ainahan ne taitaa olla. Tällä hetkellä meillä kokeillaan puutarhointia, mikä onnistuu ja tuntuu omalta. On kuitenkin ihanaa kun omalta pihalta ihan oikeasti saa hyötyä omiin tarpeisiin. Tässä hieman yrttejä, joita talven varalle olemme säilöneet.

Keittiön ikkunassa roikkuu Lipstikkaa, Meiramia ja Sitruunamelissaa...






Uusi tuttu Stevia. Käyttö on melko kokeilullista. Hyvin kuitenkin kasvoi, tämä jostain puutarhamyymälästä ostettu taimi. Todella makeaa varmaan sopii hyvin esim. teen makeuttamiseen. Kuinkahan tämän saisi talvehtimaan. Kannattaisiko nostaa maasta vai pistetäänkö sormet ristiin ja toivotaan parasta!? Voi kun olisikin aikaa tutkia kaikenmaailman käyttötarkoituksia ja kokemuksia. Pienen lapsen kanssa se oma itsenäinen aika vain on niin kortilla. Löytyiköhän jostain lapsille suunnattua puutarhakirjaa, jota voisimme yhdessä lueskella?





























Jotain kerättiin myös ullakolle kuivumaan. Kahta minttua, meiramia, lipstikkaa, ranskalaista rakuunaa, steviaa, sitruunamelissaa, valkosipulit ja pieni sato tavallisia sipuleita.




























Sain äidiltä kuivurin lainaksi ja sehän pyöriikin nyt koko ajan. Tällä hetkellä kuivatetaan omppua ja pihlajanmarjaa, mutta ajattelin tyhjentää pihan nokkosesta ja kuivata hyötykäyttöön. Jospa vaikka saisi Hemoglobiinin nousemaan teetä litkimällä...




torstai 4. syyskuuta 2014

Omenoiden säilöntää osa 1.

Omenoita puut pullollaan, mutta niin näyttää olevan myös pihamaa. Meillä siis sataa omenoita! Mitäs näille tehtäisiin? Ensin keräsin maahan tippuneita omenoita kanoille, mutta eiväthän ne niitä valtavia määriä popsineet. Äitini innoitti minut tuoremehun puristukseen tuomalla hassun härvelin, jolla tämä onnistuisi.

Keräsin suunnilleen kaksi kertaa tällaisen määrän (n.30l) ja  mitähän kaikkea siitä valmistuikaan!




Keskellä mehustin härveli. Omenat lohkottiin ja työnnettiin härvelin ylhäältä koneeseen, joka puristi niistä mehut irti. Kamalan helppoa kun ei tarvinnut ollenkaan omenoita perata. Sakkaahan tämä aiheutti päänvaivaksi, joten kiposta kannatti heti kuoria päällimmäiset pois. Kone veti suunnilleen kolme litraa omppua ennen kun alkoi yskimään ja masiina oli tyhjennettävä. Suurimman osan tätä mössöä heitin kompostiin, mutta osan saivat myös pikkukanasemme.




Huh huh mikä määrä sakkaa taas kuorittiin päällikerros ja sen jälkeen jääkaappiin tekeytymään yön yli.






Aika kivasti mössöt laskeutuivatkin pullon pohjalle, mutta tarkkana tyttönä suodatin myös sakan. Valitettavasti kaikki meidän harsot olivat pesussa, joten jouduin keksimään muuta. Suodatinpaperi oli siihen asti ok kunnes repesi, kaikki repesi, joten käytin loppujenlopuksi talouspaperia, joka oli hidasta, mutta toimivaa.
























Lopputulos reilut neljä litraa tuoretta mehua pakkaseen talven varalle. Olihan tuossa hommaa, mutta ehkäpä ensiviikolla voisin jo tehdä uuden kierroksen. Herkkumehua! Käytin siis kolmea omppulaatua. Ainakin Valkeaa kuulasta, Punakanelia ja yhtä oikein punaista ja makeaa. Naapuri epäili nähneen puussa joskus lippusen punainen Melba, mutta emme ole ollenkaan varmoja tästä laadusta. Kuitenkin isoja ja makeita!


























Sakkaa sakkaa hirveät määrät sakkaa. Osa meni viemäristä alas, mutta jossain vaiheessa aloin miettimään myös sille käyttöä. Siispä pullien paistoon! Pullataikinaohje jauhopurkista, mutta nesteeksi käytin ainoastaan tätä omppusakkaa. Toimi loistavasti ja antoi sopivasti pulliin makua. Taikina jopa nousi kivasti, vaikka käytössä oli vain kuivahiivaa.















































Mutta eihän se sakka siihen loppunut. Kun olin saanut kaikki mehut siivilöityä sitä oli vielä reilu litra. Kaapista löytyi hillosokeria, joten mitäs sitä muutakaan kun Hilloa keittämään.

Meidän Omppuhillo-ohje:

Kävin noukkimassa noin litran lisää omenoita ja pilkoin ne pataan.
Lisäsin omppusakan ja n. kilon hillosokeria.
Annoin kiehua vajaan salkkarin verran.
Soseutin massan ja kiehautin uudestaan.
Nappasin kaapista kasan lasipurkkeja ja keitin ne kiehuvassa vedessä.
Täytin Herkkuhillolla!


Hillo olikin tosi namia ja tällä tavoin valmistui reilu kaksi litraa. Oikein kivasti siis meidän käyttöön.

































Hilloaminen oli niin helppoa, että sitä tehdään kyllä varmasti lisää. Ensimmäistä kertaa siis näitä kokeiltiin, mutta kerta ei varmasti jäänyt viimeiseksi.



torstai 28. elokuuta 2014

Ensimmäinen Tyrnisato


Sain vuosi sitten synttärilahjaksi kolme Tyrnipensasta ja tässä tämän kauden sato!































Kymmenen marjaa! Huippua, eiköhän tästä yhden päivän c-vitamiinit irtoa. Marjoja oli kahdessa tyttötaimessa, mutta poikapuoleisessa ei mitään. Jouhtuukohan tämä tämän kesän vähäisestä sadosta vai eikö näihin muodostu ollenkaan marjoja?

Tänä syksynä ajattelin kuivattaa Pihlajanmarjoja ja tehdä niistä jauhetta, jota voisi sitten käyttää Super Foodina mm. puurossa ja vaikka sämpylätaikinassa.



tiistai 26. elokuuta 2014

Kasvimaan tapahtumia

Perunoita laittiin 5x5m riviä, niistä nyt noin puolet syöty ja herneitä rouskuteltu harvasen päivä. Mutta mitä kaikkea on vasta tuloillaan...
























Maa-artisokkaa, nam nam nam! Keväällä minulla olikin päivitys siitä kuinka olimme unohtaneet nostetut mukulat aurinkoon ja nämä olivat ihan nuupahtaneet, mutta eipä näyttänyt haittaavan, koska kasvaneet jo pitkälti toista metriä ja kaiken lisäksi mielestäni mukuloita ei ollut ollenkaan näin paljon istuttaessa, joten sopii odottaa että saisimme runsaasti satoa.






Papuja, vasta vajaan kuukauden olleet maassa, tosin nämä olivat äitini esikasvattamia. Mustia ja punaisia, matalia vain vajaa puolimetriä korkeita. Minä kun luulin että pavut kasvavat aina pilvissä!








Maissia maissia, ihan hyvännäköisiä pötkylöitä!




Kukkanuppujakin löytyy jo melkein jokaisesta!





Keväällä istuttamani avomaankurkut kuivuivat/hävisivät pian istuttamisen jälkeen. Sainkin vajaa kuukausi sitten äidiltäni muutaman uuden taimen ja nämä näyttävätkin viihtyvän. Kuva on hieman huono, mutta kurkkuja on jo monta tulossa. Ainakaan kastelusta ei näillä keleillä tarvitse olla huolissaan...






Ensivuodeksi täytyy tarkastella viljelykiertoa. Tämä on siis meidän toinen viljelyvuotemme, mutta viime kesänä lähinnä raivasimme puutarhaa ja ihmettelimme mitä kaikkea pihalta löytyykään. Tämän kasvimaan kyllä käänsimme jo vuosi sitten, silloin tässä kasvoi ainostaan lupiineja ja rikkakasveja!



maanantai 25. elokuuta 2014

Ensimmäinen Voileipäkakku


Viikonloppuna pidettiin pienet kakkukestit ja niihin päätettiin kokeille Voileipäkakkua! Kakku valmistui tällä voileipäkakkureseptillä. Täytteitä meillä oli siis kahta laatua Kinkku-Maustekurkku-Yrttituorejuusto-Turkkijugurtti ja Paprika-isokasa Yrttejä pihalta-Yrttituorejuusto-Turkkijugurtti. Lisättiin siis ohjeeseen hieman Turkkilaista jugurttia ja runsaasti yrttejä. Kakku koristeltiin runsaasti. Kuorrutus samalla tuorejuustolla ja reunoille juustoraastetta. Hetken aikaa kamppailinkin koristusten kanssa kunnes päätin, että More is More! Löytyy siis runsaasti kinkkurullia päältä ja sivulta, kirsikkatomaattiveneitä kurkkuspiraaleja ja Puutarhasta kerättyä: pieniä salaatinlehtia, persiljaa, meiramia kukilla, Krassin ja orvokin kukkia!




























Voileipäkakku oli todella mehukas ja maukas, vieraamme tekivätkin heti muutamia tilauksia tuleviin juhliisa! :) Vieraita meillä oli 9 aikuista ja 3 lasta, tälle porukalle riitti kyllä mitään ei tosin jäänyt seuraavalle päivälle. Ensikerralla siis hieman isompi, että saadaan iltaherkkuakin! Ollaan nyt kokeiltu juhliin Juustokakkua ja tätä voileipäkakkua ja todettu oikein toimiviksi, eikä pelkästään siksi, että nämä pystyy ja täytyykin valmistella jo edellisenä päivänä. Niimpä juhla-aamuna kerkee muutakin kuin leipomaan. Esimerkiksi metsäretkelle!

Tässä vielä kuva tämän kertaisesta Juustokakustamme.



 


Samalla ohjeella kun Viidakkojuhlissamme. Täytteeseen lisäsimme puolikkaan sitruunan ja kuorta makua antamaan. Päällysteen vaihdoimme pensasmustikoiksi. Nam Nam!



lauantai 23. elokuuta 2014

Naapurin Yllätys

Kesällä ihmeteltiin, että mitä kummaa tuo kasvusto on. Yht äkkiä jokin oli alkanut rehottamaan pihalla sijaitsevassa multakasassa. Jonkun verran kerettiin jo harventamaan kasvustoa kunnes naapurimme ilmoittautui syylliseksi. Hänellä oli ollut "hieman" ylimääräisiä unikon siemeniä ja päättänyt jakaa nämä myös meidän kanssamme! Keväällä viiniköynnöksen vierestä pulpahti kaunis valkoinen tulppaani, joka myös osoittautui samaisen viherpeukalon tekosiksi. Nämä on joka tapauksessa helppo kerätä kukkittuaan ja saammehan näistä siemenet ensikesäksi, joten yllätys oli varsin hauska ja onhan meillä nyt syksyksi Unikkomäki.















































Millaisia naapureita sinulla on, oletko mahdollisesti joutunut samanlaiseen siemenhyökkäykseen? Saa nähdä jos keksittäisiin, jotain vastavuoroista ensivuodelle..Tosin naapurimme ovat vaalineet puutarhaansa jo reilut kymmennen vuotta, kun taas meillä on vasta toinen kesä menossa! Puutarhamme on kyllä kaikkiaan vanha. Rintamamiestalomme on rakennettu -59 ja ennen meitä täällä asui vain rakentaja pariskunta. Kaikesta näkee, että he ovat vaalineet pihaansa ja olleet hyötypuutarhureita. Tästä paikasta oli hyvä lähteä rakentamaan meidän näköistä, kun ei tarvinnut ihan nollasta nousta!



torstai 21. elokuuta 2014

Karviaismehua kattilassa

Keräiltiin kulhollinen Karviaisia pihaltamme muutama päivä sitten. Jonkin verran niitä naposteltiin, mutta huomasin, että osa oli alkanut jo nahistua. Mitäpä siis muutakaan kuin karviaismehun tekoon, ensimmaistä kertaa tietenkin!































Lisäsin pakkasesta joukkoon rasiallisen mansikkaa ja punaherukkaa, koska olimme jo kerenneet karviaisia sen verran herkuttelemaan.

























Karviasmarjamehu ohjeeni:

n. 1,5l Marjoja
Inkkarisokeria maun mukaan (tähän laitoin vajaan desin)
Vettä sen verran, jotta marjat peittyvät ja vähän päälle

Kiehautetaan noin 20min ja valutetaan siivilän tai harson läpi erilliseen astiaan.
Siirretään takaisin kattilaan, tässä vaiheessa hyvä tarkastaa maku ja mahdollisesti lisätä sokeria.
Kiehautetaan ja kuoritaan vaahto.
Pullotus.

























Tällä kertaa käytin tällaista Ikean litran lasipulloa. Täytin sen kiehuvalla vedellä piripintaan ja annoin vaikuttaa mehunkeiton ajan. Toivoen tämän riittävän desinfiointiin.
Valmiin mehun valutin suppilon kautta kiehuvana pulloon, aivan tayteen. Luin jostain, että näin ei tarvita erillistä säilöntäainetta vaan pulloon tulisi steriili-ilmarako, jonka vuoksi mehu säilyisi avaamattomana, jääkaapissa tietenkin.






Tässä tulos, näytää ainakin siltä kuin kuvittelin nimittäin tuo ilmarako ja mehu maistui paremmalta kuin toivoinkaan. Toivottavasti pysyy hyvänä sen aikaa, että ehdimme juoda edelliset Punaherukkamehut pois alta.





Seuraavaksi sitten omenoista herkkuja väsäämään, eiköhän ne pian ole jo kypsiä!


keskiviikko 20. elokuuta 2014

Pullia Taaperon kanssa

Sadepäivinä on vähän tylsää, ei viitsisi ulos kastumaan ja taaperon leikitkin voi monen tunnin jälkeen vähän kyllästyttää. Niinpä päätettiin yllättää äiti ja alettiin leipomaan nami nami pullia! Taikina tehtiin ihan perusohjeella, joka löytyi jauhopurkin takaa. Tyttäremme murusti hiivan nesteeseen ja auttoi mammaa taikinan sekoittamisessa. Hän tietenkin toimi myös laaduntarkkailijana, jotta taikina olisi mahdollisimman herkullista. Siinä vaiheessa kun jätettiin taikina kohoamaan hänen kädet, posket ja paita olivatkin aivan taikinan peitossa, eikä mitään saanut tietenkään pestä pois! Käytiin sitten kunnolla suihkussa vasta, kun olimme saaneet pullat kunnialla uunista.


Jonkin ajan päästä, vaikka kahden Muumin verran odoteltuamme pääsimme pullien pyöritykseen. Mamma teki tylsiä pyöreitä joihin laitettiin voisilmä ja runsaasti raesokeria, kun taas lapsemme taiteili
Veneitä jotka koristeltiin mansikoilla ja raesokerilla!
 Pullat voideltiin kananmunalla.



























































































Meidän kotoa löytyy vain sellainen kapea olisikohan 40-45cm uuni, joten pelti on pieni. En ole vielä onnistunut tekemään tarpeeksi pieniä pullia niin etteivät ne valmistuttuaan muistuttaisi enemmän yhtä isoa lankkupullaa! Myös kypsyysaste on usein niillä rajoilla, kun tulee keskityttä useampiin asioihin! Mutta eikö se olekkin niin, että maku se on tärkein!


tiistai 19. elokuuta 2014

Valkosipulisatoa

Meilkein kaikki valkosipulit nostettu ja saatiinkin varsin kivasti tänä kesänä satoa. Ei mitään jättiläisiä, mutta kumminkin oikein hyvän näköisiä..Nyt valkosipulin tuoksu seuraa kaikkialle, mutta sehän sadonkorjuussa on juuri parasta!






Sain osan jopa palmikoitua!







Muutama kukkiva vielä kasvimaalla, jospa saisimme näistä satoa seuraavina vuosina!






Luin jostain, että valkosipulit kuivatetaan noin kuukauden, jotta säilyvät parhaiten. Täytyy varmasti viedä ullakolle ikkunan viereen säilöön, sen verran sateista säätä luvattu. Eilenkin päästiin vasta illalla ulkoilemaan kun koko päivän satoi ja myrskysi..Sitten kun sateet hellittävät täytyykin lähteä keräilemään heinää yms vihreää nippuihin, näyttää nimittäin siltä, että kanat jäävät meille talveksi, heille siis kuiviketta ja herkkuja säilöön.