Hortoilua pihalla

Hortoiluhan taitaa olla nyt tosi Pop! Keväällä mainostettu montaa eri villivihanneskurssia. Hintahaarukka 50-100e mielestäni melkoisesti kun kyseessä verkkokursseja. Jos pääsisi luontoon ja vielä kokkailemaan asia voisi olla eri, mutta kyllä tuolla hinnalla saisi melkoisen määrän hortaa kerätä..Toisaalta kantaahan se sitten parhaimmillaan iloa ja ekoa vuosikausiksi. Tämä muoti-ilmiö on kyllä mieleeni.

Voisin osallistua luonnossa tapahtuvaan tunnistukseen. Jos joku tietää tällaisesta pääkaupunkiseudulla ottaisin mielelläni tiedon vastaan. 

Hortoilen lähinnä omalla pihallamme. Tosin nokkoskeitaani ei osoita vielä minkäänlaisia elonmerkkejä, joten siirryn pian naapureidemme puolelle, jossa nämä jo kasvavat rehevästi.

Ilta-auringossa oli mukava istutella juurikin näiltä nokkosnaapureiltamme saamia sipulikukkia, Kuvassa näkyvään jyrsijähäkkiin keräsimme matofarmia valmiiksi kanasille, jotka ilmojen hieman lämmetessä palaavat kotilaitumille talvihoidosta. Nyt olisikin projektina talvikanalan perustaminen. Kovahomma, kun tieltä pitäisi purkaa vanhaa liiteriä yms yms. Saa nähdä mitä saadaan aikaan onneksi tähän on kuitenkin aikaa koko kesä.

Tämä rinteemme on vuohenputken valloittama. Olinkin aivan innoissani kun sain repiä tätä viheliäistä "rikkaa" sipulien tieltä.

Meiltä sitten kaikki joukolla keräämään puhdasta Vuohenputkea!

Emme käytä pihallamme kemiallisia torjunta-aineita, joten edes tämän kasvin kasvun hillitseminen taitaa olla mahdoton tehtävä. Kuvassa siis aivan pienenpieniä vuohenputki vauveleita, mutta niin kuin kuvasta näkyy juuret ovat sitäkin mahtavammat ja ilmeisesti käyttökelvottomat.

Voikukka on toinen, joka viihtyy hyvin pihallamme. Viikonloppuna valmistankin herkullisen Villivihannes salaatin, Nam! Mitenhän saisin puolisonikin innostumaan asiasta ja varsinkin herkuttelemaan. Voikukan juuret ovat vielä hieman vieraita minulle, mutta ilmeisesti hyvinkin käyttökelpoisia raakana tai kuivattuna mm. ruuansulatuksen vauhdittajana.

Kukkia kukkia ihanan keväistä! Kyllä kannatti käyttää syksyllä yksi iltapäivä näitä istutellessa.

Risuista voi ohimennen kieputella, vaikka oivallisia sytykkeitä grilliin taikka takkaan!

Tässä vielä tämän päivän lukemisia. Ihanan kaunis ja herkullinen Villiyrttikirjani. Ainostaan kaipaisin hieman seikkaperäisempiä kasvintunnistuskuvia. 

Luomuruokaa lapselle. Totta tosiaan aika rientää ja vauvelimme on jo muutaman päivän yli neljä kuukautta, joten pian alkaa jännät ajat ja kiinteiden maistelu. Ensimmäiset Bataatit jo ostettuna jääkaapissa. 

Lopuksi vielä ikioma perheeni. Kirja, joka kertoo sateenkaarenvärisistä ihmistä ja heidän perheistään sadunomaisesti. Valitettavasti kirjassa on tekstiä paljon, mutta kuvia verratan vähän. Taisimme tällä kertaa esikoisen kanssa päästä kirjassa puoleen väliin. Tyttäremme on hyvin uteliasta sorttia ja siksi meillä keskustellaankin jo varsin kattavasti siitä, kuinka kaikki perheet ovat omanlaisiaan, hyviä juuri sellaisinaan. 

Mukavaa viikonloppua kaikille!